Mä on vaan paastoillut. Ja vetänyt perseet, koska mulla on henkisesti niin paha olla. Emmä tiedä mistä se tasan tarkkaan johtuu, mutta kokoajan sellainen olo että mä en saa henkeä. Niinku oisin sukeltamassa, ja mun happi loppuisi. Kaiketi mä oon sitten tällä hetkellä jossain oman pään sisäisellä henkisen pahoinvoinnin valtamerellä lillumassa kivi solmittuna jalkaan. Tiedä häntä.
Mua vähän pelottaa. Olen ollut viiltelemättä muistaakseni vuodesta 2016? Ja pidän esteettisesti niitä jälkiä hyvin rumina ja häpeän niitä aina silloin tällöin. Vaikkakin olen tottunut siihen ajatukseen et ne on osa minua itseäni ja osa sitä matkaa mitä olen kulkenut tähän asti. Asioita kuitenkin pahentaa se, että mulla on tota ylimääräistä noissa käsissä, niin inho niitä kohtaan vaan pahenee. Koitan kynsin hampain pitää kiinni siitä, että en saatana viillä, en perkele lähe siihen enää. Mutta millä muullakaan mä sen pahan olon sitten saisin pois? Patoan pikku hiljaa itseeni vain ajatuksia ja ajatuksia ja kohta mä oikeesti varmaan räjähdän.
Kaiketi se paha olo sitten alkaa jollakin tavalla purkaantua itsestään, en vaan tiedä millä. Kaikki olisi toistaiseksi ok, jos painajaiset vain häipyisivät johonkin. Vitun kauas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen mielipide ja sana on tärkeä! Kerrothan minulle mitä ajattelet?